Suomi-ryhmä

19.2.2016suomenkieltä 002

Paikallinen-juttusarjamme jatkuu Suomi-ryhmän esittelyllä. Sarjassa tutustutaan paikallisiin toimijoihin, yhteisöihin, henkilöihin, vaikkapa paikkoihinkin. Vinkkaa seuraava yhteisö, henkilö tai paikka huhtasuolaiset@gmail.com tai täällä!

Suomi-ryhmä pistää tuulemaan

Huhtasuon suomenkielen ryhmä sai alkunsa Hyvinvointia -hankkeen ja Glorian tuella. Glorian kieliryhmäläisten kautta välittyi tieto, että kaikilla ei ole mahdollisuutta käydä opiskelemassa kieltä Matarassa. Tänne tarvittiin siis oma ryhmä.

Fanny Neittaanmäki ilmoittautui vapaaehtoiseksi, hanke kustansi oppimateriaalit, hanketyöntekijä Rasouli Sowail oli suurena apuna, ja Huhtasuon asukasyhdistys otti ryhmän osaksi toimintaansa.

Aluksi se sai kokoontumispaikakseen Huhtasuon Kylätoimiston, mutta ryhmän kasvaessa oli sen ja toimistonkin kannalta paras etsiä uusi paikka. Se löytyi terveysaseman työtiloista.

– Keskiviikkoisin kahdeksi tunniksi kokoontuvassa Suomi-ryhmässä on jo neljä vapaaehtoista opettajaa ja lähes 20 oppilasta. Oppilaat pyritään jakamaan pienempiin ryhmiin, koska joukossa on sekä enemmän että vähemmän kieltä osaavia. Kokoontumiset ovat tehokkaita oppimistuokioita, mutta niillä on myös sosiaalinen merkitys, Fanny kiteyttää.

laskiainen16ym 011

Suomi-ryhmän käynnistänyt Fanny Neittaanmäki.

Neljä ja puoli vuotta Kangasvuoressa asuneen Hashemi Sayed Gasemin ensimmäinen suomenkielinen sana oli ”kiitos”, jonka hän sanoi lentokoneen laskeuduttua Helsinkiin. Siitä alkoi kielen opiskelu sana sanalta ja lause lauseelta.

Hashemi lähti mielellään opiskelemaan suomenkieltä vapaaseen ryhmään. Kieli tuntuu vaikealta, mutta Fanny on hyvä opettaja! Hän kertoo yrittävänsä lukea paljon, mutta valittaa, etteivät uudet sanat tahdo jäädä päähän.

– Kirjastostakin tulee vielä helposti etsittyä persiankielisiä kirjoja, kun näin vanhana (51 v) opitut sanat meinaavat unohtua melko pian. Mutta tällaiset kieliryhmät ovat monille hyvin tärkeitä, sanoo Hashemi.

suomenkieltä 027

Hashemi Sayed Gasemin viihtyy myös kirjastossa.

Venäjältä Suomeen 17 vuotta sitten muuttanut Julia Drozdova on halunnut oppia suomenkieltä aina kun siihen on ollut tilaisuus. Pupuhuhdassa hän on asunut viimeisimmät 14 vuotta.

– Maanantaisin käyn Monikko ry:n kieliryhmässä, keskiviikkoisin tässä vapaaehtoisryhmässä ja sitten on vielä kirkossa kokoontuva ryhmä. On mukava tavata ystäviä ja yrittää opetella lisää, vaikka huomaakin, että pää on vanha ja muisti huono.

– Onnellinen olen erityisesti Leena Jurvasesta ja Fanny Neittaanmäestä. Tämä Suomi-ryhmä sopii hyvin eläkeläisille ja äsken maahan tulleille. Kaksi tuntia kestävä opetus sujuu niin tiiviisti, ettei tule mieleen edes kysellä olisiko kahvia, toteaa Julia.

suomenkieltä 032

Joulia (Julia) Drozdova opiskelee useammassakin ryhmässä.

Fanny Neittaanmäki on tyytyväinen siihen, että opettajiksi on tullut hänen lisäkseen jo kolme muuta vapaaehtoista. Lisääkin joukkoon sopisi ennakkoluulottomia ”suomenkielen opettajia”. Pätevyydestä ei tässä ole kysymys, kun Suomeen muuttaneille opetetaan aivan tavallista kielenkäyttöä, jolla tulee paremmin toimeen suomalaisessa arjessa.

– Olen tosi iloinen siitä, että Huhtasuon asukasyhdistys on ottanut Suomi- ryhmän avosylin vastaan ja tarjonnut mm. isommat tilat ja tiedotusapua. Tälle osallisuutta lisäävälle, alueen asukkaiden hyvinvointiin myönteisesti vaikuttavalle kielitoiminnalle on selkeä tarve, sanoo Fanny.