1.11.2004

Huhtasuon Asukasyhdistyksen perustava kokous pidettiin syyskuussa vuonna 1974. Tällöin yhdistystä kutsuttiin Kangaslammen-Sulun Asukasyhdistykseksi. Tätä ennen alueella oli toiminut Kangasvuoren Asukasyhdistys, joka oli ilmeisesti Suomen toiseksi vanhin ja joka sulautui sittemmin perustettuun uuteen asukasyhdistykseen.

Alun alkaen Kangaslammen-Sulun Asukasyhdistykseksi ristityn organisaation tarkoitus sanottiin lyhyesti yhdistyksen säännöissä: ”Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Kangaslammen-Sulun asuntoalueen asukkaiden viihtyvyyttä ja sosiaalisia oloja”. Yhdistyksen ensimmäisessä vuosikokouksessa helmikuussa 1975 valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi Kari Murto ja hyväksyttiin toimintasuunnitelma, jossa hallituksen tavoitteeksi asetettiin 1) asuntoaluetta koskevien kunnallisten tavoitteiden ja yksityisten toimenpiteiden seuraaminen sekä niihin vaikuttaminen, 2) yhdistyksen toimikuntien toiminnan tehostaminen ja tarvittaessa uusien perustaminen, 3) jäsenmäärän kasvattaminen ja aktiivisuuden nostattaminen sekä 4) ympäristöstä huolehtiminen ja lammen sekä puistoalueiden asemakaavan edellyttämään kuntoon saattaminen.

Vaikka ajan kuluessa asukasyhdistyksen toiminta-alue on laajentunut, alueen asukasmäärä moninkertaistunut, yhdistyksen puheenjohtajat ja hallitukset vaihtuneet, ovat yhdistyksen tarkoitus ja perustavoitteet pysyneet pääpiirteittäin entisellään.

Huhtasuon Asukasyhdistys on lukeutunut ja lukeutuu edelleen Jyväskylän aktiivisimpien asukasyhdistysten joukkoon. Aina on löytynyt Huhtasuon asukkaista pieni, aktiivinen joukko, joka on katsonut velvollisuudekseen asukasyhdistystoiminnan ylläpitämisen sekä alueen asukkaiden ja ympäristön etujen ajamisen.

Valitettavan usein asukkaiden ja asuinalueen eteen tehtyjä toimia pidetään itsestäänselvyyksinä eikä osata ajatella, ettei mikään tapahdu itsestään. Asukasyhdistystoiminnassa pätee sama kuin muussakin toiminnassa; toimijat saavat enimmäkseen osakseen arvostelua ja moitetta, mutta harvoin kiitosta. Vähäinenkin positiivinen palaute ja hyvä mieli siitä, että on yrittänyt ainakin tehdä jotain asuinalueensa hyväksi, ovat ne tekijät, jotka auttavat jaksamaan ja jatkamaan.

Itse olen ollut aktiivisesti mukana Huhtasuon Asukasyhdistyksen toiminnassa kymmenen vuoden ajan. Sinäkin aikana on järjestetty suuri joukko monenlaista toimintaa ja erilaisia tilaisuuksia sekä tehty lukuisia aloitteita ja kannanottoja. Ajattelen, että jos kymmeneen vuoteen on mahtunut niinkin paljon toimintaa, niin mitenkähän paljon sitä onkaan mahtunut kolmeenkymmeneen vuoteen. Ongelma on ollut ja on edelleen, kuinka saada suurempi joukko asukkaita mukaan toimintaan ja vaikuttamaan toiminnan sisältöön.

Huhtasuon Asukasyhdistys juhlii eri tavoin 30 -vuotista taivaltaan lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Kaikki huhtasuolaiset ovat tervetulleita järjestettäviin juhlatilaisuuksiin. Samoin toivomme runsasta ja aktiivista osanottoa asukasyhdistyksen 31.10. pidettävään syyskokoukseen.

Toivotan kaikille huhtasuolaisille HYVÄÄ SYKSYÄ ja LOPPUVUOTTA!

Raili Taipale
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja

20.10.2004

Kirsti Turunen on arvostellut jo kahdesti (7.6. ja 15.8.) tällä ”Kansa sanoo” –palstalla Kangaslammelle kesäkuussa tehtyä kunnostustoimenpidettä. Tästä syystä Huhtasuon asukasyhdistyksen hallitus katsoo aiheelliseksi lausua oman näkemyksensä asiasta.

Kangaslammen huonosta tilasta ja kunnostustoimenpiteistä kuten esim. ruoppauksesta on keskusteltu alueella jo vuosikausia. Asukasyhdistys ryhtyi puheista tekoihin ja kutsui lokakuussa 2001 koolle palaverin, jossa oli edustus asukasyhdistyksen lisäksi Keski-Suomen ympäristökeskuksesta, Jyväskylän ympäristövirastosta ja teknisestä palvelukeskuksesta. Palaverissa sovittiin, että tutkimusten avulla selvitetään lammen tila ja arvioidaan eri kunnostustoimenpiteiden vaikutus.

Vedenlaatututkimusten perusteella lampi luokiteltiin reheväksi ja happitilanteeltaan usein huonoksi. Kohonneista, ulostusperäisistä bakteeripitoisuuksista johtuen on lammen veden hygieeninen laatu ollut myös ajoittain huono.

Asiantuntijoiden eivät katsoneet tarvetta ruoppaukselle. Siitä saattaisi olla päinvastoin haittaa, koska silloin pohjasedimenttiin aikojen kuluessa kertynyt aines liikkeelle lähdettyään voisi saastuttaa lammen vettä. Kunnostusvaihtoehtoiksi esitettiin hapetusta tai alumiinisaostusta, joista valittiin jälkimmäinen, koska muualta saatujen kokemuksen perusteella sen avulla on todettu päästävän nopeasti, suhteellisen vaivattomasti ja edullisesti haluttuun tulokseen.

Kemira Kemwaterin toimesta levitettiin 5.6. lampeen saostusaine, joka kirkasti veden heti. Toimenpiteen yhteydessä kuoli jonkin verran lammen kaloista, lähinnä roskakaloina pidettäviä särkiä ja ruutanoita. Kalakuolemien syistä on Pertti Peuranen Kemiralta antanut tällä palstalle 24.6. seikkaperäisen selvityksen, josta selviää, että kalakuolemat johtuivat lähinnä keväisen kylmän veden kerrostumisesta, jota ei osattu levityksessä ottaa huomioon. Kalakuolemat olivat siis tahattomasti aiheutettuja, joten mielestämme tarvetta asian rikostutkimukseen ei ole. Vaikka kalakuolemat olivat vahinko ei niitä kannata hirveästi surra, sillä lammen luonnonkalojen käyttöaste on imaginaarinen ja toisaalta roskakaloja vähentäminen on käytössä oleva vesien kunnostusmenetelmä.

Kangaslammen kunnostuksen ensisijainen tavoite on ollut ihmisen näkökulmasta katsoen kohentaa lammen esteettistä ja fyysistä tilaa sekä parantaa sen uimakelpoisuutta. Veden saostustoimenpiteen lisäksi lampea kunnostetaan muutenkin esim. keräämällä pohjasta sinne kertynyttä törkyä sukeltamalla ja harventamalla rantapusikoita.

On tärkeä muistaa, että me kukin omilla teoillamme vaikutamme ympäristömme tilaan. Sama koskee Kangaslampea. Lammen kunnostustoimenpiteiden vaikutus heikkenee, jos me välinpitämättömästi roskaamme lampea ja sen rantoja tai kielloista huolimatta syötämme sorsia ja annamme lemmikkieläintemme ulosteiden joutua lammen veteen.

Asukasyhdistykselle on tullut asukkailta myönteistä palautetta ja kiitoksia lammelle jo tähän mennessä tehdyistä kunnostustoimenpiteistä. Asukkailta saadut kiitokset haluamme täten välittää kaikille niille toimijoille, jotka ovat vaikuttaneet lammen kunnostustoimenpiteiden suorittamiseen ja toivomme voivamme hyvässä yhteisymmärryksessä parantaa edelleen lammen tilaa.

Huhtasuon asukasyhdistys ry:n hallituksen puolesta

Raili Taipale
ympäristövastaava

10.10.2003

Tällä palstalla 3.5. olleeseen Jorma Lipposen kirjoitukseen, jossa hän kehottaa asukkaita keräämään roskia ympäristöstään, on helppo yhtyä.

Huhtasuon asukasyhdistyksen 22.4. järjestämässä ympäristön siisteyttä käsittelevässä asukasillassa todettiin yksimielisesti, että ympäristön siisteyden eteen tarvitaan entistä suurempi panostus myös asukkailta. Tämän päivän yhteiskunnassa ei voida vain päivitellä ja odottaa, että joku tulee ja tekee.

Asukasyhdistys organisoi tänä keväänä Huhtasuolla yhdessä kaupungin kanssa Kangaslammen ranta-alueiden (14.5.) ja joidenkin kadunvarsien siivousta. Jotta talven roskat saataisiin mahdollisimman pian ja tehokkaasti siivotuksi, on tärkeää, että asukkaat omien piha-alueidensa lisäksi siivoavat omatoimisesti myös lähiympäristönsä kadunvarsia, puistoja, metsiköitä jne.

Ehkä pientä roskaajien ja ilkivallantekijöiden joukkoa lukuun ottamatta on ympäristön siisteys asukkaille erittäin tärkeä viihtyvyystekijä, joten siisteyden puolesta käytetty aika ei mene hukkaan.

Huhtasuon Asukasyhdistys ry:n hallitus

Asukasyhdistyksen puolesta Keskisuomalaisen “Kansa sanoo” -palstalle.

22.04.2003

Huhtasuon asukasyhditys järjesti 22.4. asukasillan Sulun Kiinteistöhoito Oy:n  toimitiloissa. Illan aiheena oli ”Miten Huhtasuosta siistimpi ja viihtyisämpi”.

Tilaisuuteen osallistui noin 20 asukkaan lisäksi Jyväskylän teknisestä palvelukeskuksesta katupäällikkö Tuula Smolander, tiedottaja Terttu Selin, rakennuttajahortonomi Leena Rapo ja aluemestari Pekka Yrjönen. Sulun Kiinteistöhoito Oy:n edustaja oli talouspäällikkö Tuula Mure.

Asukkaiden ja kaupungin edustajien kesken käytiin vilkas keskustelu erittäin hyvässä hengessä ja yhteisymmärryksessä. Keskustelussa tuli esiin mm. seuraavia seikkoja:

- Roskaaminen ja ilkivallanteot ovat lisääntyvä ja paljon taloudellisia resursseja kuluttava ongelma koko Jyväskylässä. Huhtasuo ei tässä suhteessa ole poikkeus. ”Siisti kaupunki kaikille” –kampanjalla pyritään aikaansaaman parannusta nykymenoon mm. erilaisten tapahtumien ja tempausten sekä tiedottamisen avulla. Asukkaille pyritään siirtämään entistä enemmän vastuuta ympäristönsä tilasta. Huhtasuon asukasyhdistys on ilmaissut halukkuutensa olla mukana kampanjassa ja suunnittelutyöryhmässä. Huhtasuo voisi toimia myös pilot-alueena.

- Kaupungin resurssit ympäristöhoitotoimenpiteiden suorittamiseen ovat vähentyneet ja näyttävät edelleen olevan vähentymässä. Olisi toivottavaa, että asukkaat huolehtisivat omatoimisesti omien piha-alueiden siisteyden ohella mm. kadunvarsien, puistojen ja metsiköiden siisteydestä. Kaupungin edustajien tehtäväksi jäi selvittää, kenen vastuulla on luonto- ja kuntopolkujen siisteydestä huolehtiminen. Asukasyhdistys on lupautunut tänä keväänä organisoimaan yhdessä kaupungin kanssa Kangaslammen ranta-alueiden ja joidenkin kadunvarsien siivousta. Koululaiset huolehtivat myös oman osansa ympäristön siivouksesta.

- Huhtasuolla kuten muuallakin kaupungissa on mm. ilkivallan kohteiksi joutuneita leikkipuistoja, bussipysäkkejä, puistokalusteita jne., joiden korjaamisesta ja puhdistamisesta kaupungin tulee huolehtia. Roska-astioiden määrää Huhtasuolla on lisättävä huomattavasti ja niin, että mieluummin jokaisen puistonpenkin vieressä olisi myös roska-astia.

- Kangaslammen tilan selvitys on valmistunut. Kesäkuun alussa on tarkoitus laittaa lampeen alumiiniyhdistettä, joka saostaa vedestä orgaanisen aineosan ja näin ollen kirkastaa veden. Käsittelystä on saatu muualla hyviä kokemuksia. Sen uskotaan pitävän lammen kirkkaana useamman vuoden ajan. Vaikutuksen lakattua voidaan käsittely uusia. Kesäisin lammen uimakelpoisuutta haittaa liian suuri bakteerikanta, johon pääasiallisena syynä ovat eläinten ulosteet. Tästä syystä sorsien ruokkiminen lammen rannalla samoin kuin lemmikkieläinten ulostuttaminen on ehdottomasti kielletty. Kaupunki on lupautunut toimittamaan näitä koskevat kieltotaulut ja roska-astioita lammen rantaan.

- Huhtasuolla tulee yhteisvoimin eri toimijoiden kesken miettiä mahdollisuutta työllistää esim. pitkäaikaistyöttömiä ympäristönhoitotehtäviin. Tehtävien hoitamisesta voisi vastata esim. alueellinen ympäristöisännöitsijä.

22.04.2003