14.04.2005

10.4.2005

1.11.2004

Huhtasuon Asukasyhdistyksen perustava kokous pidettiin syyskuussa vuonna 1974. Tällöin yhdistystä kutsuttiin Kangaslammen-Sulun Asukasyhdistykseksi. Tätä ennen alueella oli toiminut Kangasvuoren Asukasyhdistys, joka oli ilmeisesti Suomen toiseksi vanhin ja joka sulautui sittemmin perustettuun uuteen asukasyhdistykseen.

Alun alkaen Kangaslammen-Sulun Asukasyhdistykseksi ristityn organisaation tarkoitus sanottiin lyhyesti yhdistyksen säännöissä: ”Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Kangaslammen-Sulun asuntoalueen asukkaiden viihtyvyyttä ja sosiaalisia oloja”. Yhdistyksen ensimmäisessä vuosikokouksessa helmikuussa 1975 valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi Kari Murto ja hyväksyttiin toimintasuunnitelma, jossa hallituksen tavoitteeksi asetettiin 1) asuntoaluetta koskevien kunnallisten tavoitteiden ja yksityisten toimenpiteiden seuraaminen sekä niihin vaikuttaminen, 2) yhdistyksen toimikuntien toiminnan tehostaminen ja tarvittaessa uusien perustaminen, 3) jäsenmäärän kasvattaminen ja aktiivisuuden nostattaminen sekä 4) ympäristöstä huolehtiminen ja lammen sekä puistoalueiden asemakaavan edellyttämään kuntoon saattaminen.

Vaikka ajan kuluessa asukasyhdistyksen toiminta-alue on laajentunut, alueen asukasmäärä moninkertaistunut, yhdistyksen puheenjohtajat ja hallitukset vaihtuneet, ovat yhdistyksen tarkoitus ja perustavoitteet pysyneet pääpiirteittäin entisellään.

Huhtasuon Asukasyhdistys on lukeutunut ja lukeutuu edelleen Jyväskylän aktiivisimpien asukasyhdistysten joukkoon. Aina on löytynyt Huhtasuon asukkaista pieni, aktiivinen joukko, joka on katsonut velvollisuudekseen asukasyhdistystoiminnan ylläpitämisen sekä alueen asukkaiden ja ympäristön etujen ajamisen.

Valitettavan usein asukkaiden ja asuinalueen eteen tehtyjä toimia pidetään itsestäänselvyyksinä eikä osata ajatella, ettei mikään tapahdu itsestään. Asukasyhdistystoiminnassa pätee sama kuin muussakin toiminnassa; toimijat saavat enimmäkseen osakseen arvostelua ja moitetta, mutta harvoin kiitosta. Vähäinenkin positiivinen palaute ja hyvä mieli siitä, että on yrittänyt ainakin tehdä jotain asuinalueensa hyväksi, ovat ne tekijät, jotka auttavat jaksamaan ja jatkamaan.

Itse olen ollut aktiivisesti mukana Huhtasuon Asukasyhdistyksen toiminnassa kymmenen vuoden ajan. Sinäkin aikana on järjestetty suuri joukko monenlaista toimintaa ja erilaisia tilaisuuksia sekä tehty lukuisia aloitteita ja kannanottoja. Ajattelen, että jos kymmeneen vuoteen on mahtunut niinkin paljon toimintaa, niin mitenkähän paljon sitä onkaan mahtunut kolmeenkymmeneen vuoteen. Ongelma on ollut ja on edelleen, kuinka saada suurempi joukko asukkaita mukaan toimintaan ja vaikuttamaan toiminnan sisältöön.

Huhtasuon Asukasyhdistys juhlii eri tavoin 30 -vuotista taivaltaan lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Kaikki huhtasuolaiset ovat tervetulleita järjestettäviin juhlatilaisuuksiin. Samoin toivomme runsasta ja aktiivista osanottoa asukasyhdistyksen 31.10. pidettävään syyskokoukseen.

Toivotan kaikille huhtasuolaisille HYVÄÄ SYKSYÄ ja LOPPUVUOTTA!

Raili Taipale
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja

20.10.2004

Kirsti Turunen on arvostellut jo kahdesti (7.6. ja 15.8.) tällä ”Kansa sanoo” –palstalla Kangaslammelle kesäkuussa tehtyä kunnostustoimenpidettä. Tästä syystä Huhtasuon asukasyhdistyksen hallitus katsoo aiheelliseksi lausua oman näkemyksensä asiasta.

Kangaslammen huonosta tilasta ja kunnostustoimenpiteistä kuten esim. ruoppauksesta on keskusteltu alueella jo vuosikausia. Asukasyhdistys ryhtyi puheista tekoihin ja kutsui lokakuussa 2001 koolle palaverin, jossa oli edustus asukasyhdistyksen lisäksi Keski-Suomen ympäristökeskuksesta, Jyväskylän ympäristövirastosta ja teknisestä palvelukeskuksesta. Palaverissa sovittiin, että tutkimusten avulla selvitetään lammen tila ja arvioidaan eri kunnostustoimenpiteiden vaikutus.

Vedenlaatututkimusten perusteella lampi luokiteltiin reheväksi ja happitilanteeltaan usein huonoksi. Kohonneista, ulostusperäisistä bakteeripitoisuuksista johtuen on lammen veden hygieeninen laatu ollut myös ajoittain huono.

Asiantuntijoiden eivät katsoneet tarvetta ruoppaukselle. Siitä saattaisi olla päinvastoin haittaa, koska silloin pohjasedimenttiin aikojen kuluessa kertynyt aines liikkeelle lähdettyään voisi saastuttaa lammen vettä. Kunnostusvaihtoehtoiksi esitettiin hapetusta tai alumiinisaostusta, joista valittiin jälkimmäinen, koska muualta saatujen kokemuksen perusteella sen avulla on todettu päästävän nopeasti, suhteellisen vaivattomasti ja edullisesti haluttuun tulokseen.

Kemira Kemwaterin toimesta levitettiin 5.6. lampeen saostusaine, joka kirkasti veden heti. Toimenpiteen yhteydessä kuoli jonkin verran lammen kaloista, lähinnä roskakaloina pidettäviä särkiä ja ruutanoita. Kalakuolemien syistä on Pertti Peuranen Kemiralta antanut tällä palstalle 24.6. seikkaperäisen selvityksen, josta selviää, että kalakuolemat johtuivat lähinnä keväisen kylmän veden kerrostumisesta, jota ei osattu levityksessä ottaa huomioon. Kalakuolemat olivat siis tahattomasti aiheutettuja, joten mielestämme tarvetta asian rikostutkimukseen ei ole. Vaikka kalakuolemat olivat vahinko ei niitä kannata hirveästi surra, sillä lammen luonnonkalojen käyttöaste on imaginaarinen ja toisaalta roskakaloja vähentäminen on käytössä oleva vesien kunnostusmenetelmä.

Kangaslammen kunnostuksen ensisijainen tavoite on ollut ihmisen näkökulmasta katsoen kohentaa lammen esteettistä ja fyysistä tilaa sekä parantaa sen uimakelpoisuutta. Veden saostustoimenpiteen lisäksi lampea kunnostetaan muutenkin esim. keräämällä pohjasta sinne kertynyttä törkyä sukeltamalla ja harventamalla rantapusikoita.

On tärkeä muistaa, että me kukin omilla teoillamme vaikutamme ympäristömme tilaan. Sama koskee Kangaslampea. Lammen kunnostustoimenpiteiden vaikutus heikkenee, jos me välinpitämättömästi roskaamme lampea ja sen rantoja tai kielloista huolimatta syötämme sorsia ja annamme lemmikkieläintemme ulosteiden joutua lammen veteen.

Asukasyhdistykselle on tullut asukkailta myönteistä palautetta ja kiitoksia lammelle jo tähän mennessä tehdyistä kunnostustoimenpiteistä. Asukkailta saadut kiitokset haluamme täten välittää kaikille niille toimijoille, jotka ovat vaikuttaneet lammen kunnostustoimenpiteiden suorittamiseen ja toivomme voivamme hyvässä yhteisymmärryksessä parantaa edelleen lammen tilaa.

Huhtasuon asukasyhdistys ry:n hallituksen puolesta

Raili Taipale
ympäristövastaava

10.10.2003